Historia

Nukarin Hakan kovaksi kilpaveikoksi kasvoi Suomiehen Sisu, jonka perustavaan kokoukseen Lerbackan (nyk. Savimäen) saunakamariin kokoontui seitsemäntoista nuorta 1934. Saman talon lammashaka muokkautui ensimmäiseksi harjoittelukentäksi.

Vuonna 1936 ostettiin seurantalo Jätinlinnan läheltä maa-alue, jota talkoilla ruvettiin kunnostamaan urheilukentäksi. Sinne saatiinkin raivatuksi heitto- ja hyppypaikat. Juoksuratana pidettiin Jätinlinnan läheistä maantietä. Tässä kunnossa kenttä oli sotiin asti, ja vasta rauhan tultua sitä alettiin jälleen kunnostaa. Kesken töiden rahat loppuivat, olipa ehditty tehdä velkaakin. Samoihin aikoihin kunnille tuli määräys, ettäjokaisessa pitäjässä tuli olla ainakin yksi käyttökelpoinen urheilukenttä. Koska Hyvinkään kunnassa, johon puolet Suomiehestä kuului, ei ollut yhtään kenttää, se seuran tarjouksesta osti tämän urheilukentän ja suoritti kunnostustyöt loppuun. Kenttä vihittiin 1954.

Varsinkin alussa oli etualalla yleisurheilu. ”Työ seuran hyväksi pl helppoa silloin, vaikkei huipputuloksiin päästykään.” Sakari Laine totesi näitä asioita muistellessaan. Pesäpalloilussa järjestettiin kyläotteluita, joiden kiertopalkinto muutaman vieraan kiinnityksen jälkeen jäi seuran omaksi.

Laakerinsa Suomiehen Sisu kuitenkin voitti suunnituksessa 1940 -luvun jälkipuoliskolla. Siinä saatiin pari viestimestaruutta, ja Martti Pengerkoski sai yösuunnituksen SM:n. Muista seuran suunnistajista onnistuivat hyvin edellä mainitun veli Olavi Pengerkoski sekä Saariset, varsinkin Antero Saarinne, joka saatuaan koulutuksensa Suomiehellä muutti Hyvinkäälle ja on sielä kerännyt mitaleja Tahkon nimiin.

Nuorisotyöhön alettiin kiinnittää erikoista huomiota sodan jälkee, jolloin kylässä aikaisemmin toimineen maamiesseuran nuoriso-osaston toiminta jostakin syystä hiljeni. Koetettiin saada aikaan erilaisia harrastuskerhoja, ohjelmallisia illanviettoja ym. Tehtiin vierailuja Nukarin työväentaloon ja päinvastoin, olihan näillä järjestöillä sama ohjaaja. Voimisteluharrastusta ovat innokkaasti vetäneet Martti Pengerkoski ja Vilho Mustala. Naisten ja tyttöjen väsymätön ohjaaja on ollut Eeva Lahjo. Sisun johtokunnassa on vieläkin muutamia perustajajäseniä: Martti Pengerkoski, Sakari Laine ja Harri Lindström. Seuran todellinen ystävä ja tuki on koko sen toiminnan ajan ollut Pengerkosken koko perhe ja koti.

Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Pentti Koskinen (nytk. Kaartama), hänen jälkeensä Olavi Pengerkoski, Sovimäen nykyinen isäntä, vuoteen 1945 asti, siitä eteenpäin Harri Lindström kymmenisen vuotta, sitten Matti Kuista pari vuotta ja Sakari Laine vuodesta 1957 eteenpäin. Sodanjälkeisinä sihteereinä ovat toimineet Matti Kuisma, Veikko Laine, Sakari Laine, Pentti Suonranta, jota Sakari Laine nimittää seuran henkiseksi isäksi ja Veikko Ulmonen.

Ettei Suomiehen Sisu suinkaan ole nukahtanut, osoittaa se, että seura osti 1960 -luvun alussa Hyvinkään maamiesseuralta Jätinlinnan omaksi toimitalokseen. Tarkoituksena on tehdä siitä kurssikeskus, joka pystyisi majoittamaan parikymmentä henkeä.

Lähde: Nurmijärven pitäjän historia osa 3, Irja Sormunen